elämä kirvelee minua
olen haavoja
sisältäni pulpahtelee teräviä kuplia
saavat ihoni pinnistelemään kuin viimeisillään
uhanalaiset kyynelet ovat kaikkivoivat
pidätän oikeuden vuotaa, märkiä,
vuodattaa tyhjyyteen kaiken piinan
ajattelen lohdullisen ajan kohisevan
rintamassa rinnallani
haavat väsyttävät
hidastavat sydämen rytmin olemattomiin
ole armollinen
kurkista haavojeni raosta,
vaaranpunaiseen iloon
tule osalliseksi taisteluun,
jota ei ole tarkoituskaan voittaa
voi vain hävitä
yhteisten arpien haavikkoon
-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti