latu ei ole minulle
haparoin umpihankeen
sompailen lumen sokaisemana
istahdan alaspäin
hanki on kantava
se kantaa sekä minut
että unelman
kantavaksi
syntyminen ei riitä unelmalle
se on synnytettävä eläväksi
verestä kirkkaaksi
totiseksi kuvaksi
lannistumattomaksi äänten vyöryksi:
jaa
jaa
jaa
unelma on pystytettävä kuin patsas,
etukäteen eletystä muistosta merkiksi
jotta sen muistaa sittenkin, kun hanki on sulavesissään vienyt
hatarammat haaveet
syvyyksiin
sillä jos unelmien unelma on mustasta lähteestä uudelleen naarattava,
on hankkiuduttava häpeällisen virran jyrkimmälle rannalle
hukuttava
huudettava vielä kerran
itsensä kuuluviin
-