keskiviikko 27. elokuuta 2014

Sanataidekapakka

Kapakan ovet aukesivat iltakymmeneltä. Juon tuopin, ja toisen, pienpanimojen omiksi käyneitä sanoja.

Makuun päästyäni tahdon yhä. Laitojen yli vaahtoavat sanat kihahtavat päähän. Sanahumala!

Otan itseeni. Omat sanat jatkavat käymistilaansa aikaansaamattomuuden sammiossa. Home hiertää kellariloukon seinää. Vuosikerta viivästyy. Keräilyn kohde kypsyy.

Kapeakaulainen karahvi valuttaa syvän punansa kristallin kirkkauteen. Sanojen sielukkuus hyvitelköön sijoittajan lasiset huulet.


-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti