Sääli muistaa

muisto muistolta
vanhenen

säälin minua
itketän itseäni
säälimättä
tulevaisuuden muistojen
säälittävyyttä

muisti sotkee
arjen ja unelmat

uneksisinpa vielä kerran
onnen täyttymyksestä


(kuolemisen miettiminen on vain elämää)

-

Kahdentoista tunnin pesuohjelma

koneellinen pyykkiä
puhdistautuu

ei, nämä eivät ole

piilosanoja itsestäni

vertauskuvattomien

vartaloiden vapauttamat
rytmikkäät hikipisarat

tekivät ikiaikaisen

tehtävänsä, vihersivät

lakanat ruohokentäksi

tahrat symboloivat
mielten tahrattomuutta

syvän hyvän
tunnistaa
kolo kerrallaan

-

Pilkko

viattomanpunaisen
kaavun alta pilkottaa
surupuku
harso silmillään
sen edessä
mikä ei suostu
kelvattavaksi

-

Niin niin

Kauppa(a) käytävä


Jos, niin

Mutta jos, niin

Paitsi jos, niin

Ellei, niin

Kuitenkin niin, että



Niin kuin tahdon jokapäiväisen aameneni

asettaa esteeksi, ristiksi, riivaukseksi


Hyvä niin

paha

-

Tilataikatemppu

valitsen komerosta

mustan puvun

työnnän kyynärpäät

sen pimeään

kantapaikat

muuntuvat omiksi

mustiksi aukoikseni

en ole enää

valoa, en lähde

ennen kuin 

haalistun, hiudun 

seitiksi, luuksi

arkun ja kannen 

saumakohtiin

-

Vihreässä virrassa

tee vihreää
vihreässä talossa
teatteria,
jossa perhonen
onkin hyttynen,
johon jalokivi
on jättänyt käyntikortin,
matkalipun
pitkin vihreää linjaa
verkkoaidan viertä
vastaparin liitto
loppuun asti vihitty
pöydällä kupissa
joutsenmerkkistä
mustaa teetä

-

Sensei

Kasvot haihtumaisillaan

tavoittamatta 

ketään

pitää kuuta kädessään, 

toisessa kirsikkapuunoksaa

katsoo sivulle, 

ei sano sanaakaan

enää

-

Kumotus

kun suuri ilmainen 

kuu kulkee mukana

mikäs tässä

elellessä

hopeista hyvää

-

Venelaulu

lauluni on aina ollut kahtalainen

- tykkään enkä tykkääkään 

kuuntelen uudelleen

sanan kerrallaan, 

toistensa rinnalla

perätysten

ennen ja jälkeen

sanat sisältävät

elämäni, johon

suhteeni on aina ollut kahtalainen

- tykkään enkä tykkääkään 

uitan sanojen veneen

keskelle kantta

ylittääkseni joen

-

Sana on vene

kuinka vähän onkaan paljon

kun olet läsnä

riittää

riittää, että vene kaareutuu 

ketjussa lukko loksahtaa

avaa virran

virtaan venettä pitkin,

poikki joen

ehtymättä

-

Vene on sana

Sytytän pohjoisen tuulet purjeisiin

kokka kohoaa aallon ylle

joki virtaa vängällä läpi 

kahta puolta

yli ja pitkin

jääkantta, itkin

melkein heti kun opin puhumaan 

muisto on joen kalvo

Palaan 

tyyssijan perille 

rannan suvanto on

itsessään koski

Kuin oikukasta erämaata

sydämeni rauhoittelee

Tuolia keinuttaa,

siksi teen
tulet

-

Aurinkuu

Kompassineula katsoo pohjoista,                                            

väsymättä väsyvän

auringon maata 

Virtaan pitkin uomaa

iltaa ja sen kuuta kohti

Riekko kukertaa

hangen haurautta

kinosten kuumotusta

mahdottomista mahdottominta

Sydän kiteytyy korukiveksi

keskelle kylläistä hopeaa,
laveaa laavaa

-

Helmeilen

                                 o o   o  o  o oo ooo  


                  o oo o o o    o o o o  oo  oooooo oo o     o


          o    o o     o         o                 o                                  o





                                                                  o
                                                                     o

                                                            o   o     o  o ooo
                                                                o o  ooo
                                                                         ooo o



                                                     o
                           



-

n+7

Turvallisuusjärjestelmässä
viaton sydänhaava mustui.

Kun unohdin aurinkokellon,
vei valoammus ahdistelijan,
sokaistunut sinitakki
paloi punaisena

Siperianlukon halusin

- tiesi sissit, fakiiri, kyläkappeli -
ja äijön, jota miraakkelikaan ei saanut takaisin

-