mennyt puhuri tarttuu liepeeseen
takki rojahtaa selälleen
valkoiset saappaat jalassa
vuodet kuin vanhukset minussa
harovat ylös
kaaduin kätteni päälle
valitsen ylösnousun taas ja taas ja taas
pilviin, taivaisiin
tänään on yhtä arvokasta
haihtua sumuna kuin savuna
ukkosenmusta samaa kuin hattarankeveä
auringon ja kuun valo ovat yhtä
sen säätäminen otti aikaa,
ottaa yhä
-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti