Kuunpimennys

kuu kiertää kuin karuselli

kesä - heinä - elo - syys
talvi
kesä - heinä - elo - syys
talvi
kesä - heinä - elo...

kuinka monta kuunkiertoa
kuinka monta täyttä ympyrää
vajavaista avaruutta

vielä

tämä tivoli vie minulta hengen

.

kuu valuu silmistä

saa sielun kelmeäksi

sormet ja varpaat kutistumaan tyngiksi

en voi enää kurkottaa kattojen ylle

korkeammalle kaikkea kipeää

ei enää metriäkään

jään virumaan

viiltohaavoja varpaissa

kädet kohmeessa

korvat karrella

silmät savusta sumeina

- sinäkin jäät

kunnes ensi kuun kamaralla

valloitan horisontin

värjään valonsäteet valkoisiksi, vereviksi,

viisaammaksi kuin tämä yö

-

Kuun sininen yösoitto

tuudittaa mielen

lempeään keinuunsa,

puhdistaa polun,

antaa ajan olla,

tulla ja mennä.

Ota se vastaan.

Elä se.

Päästä se pois.

Anna ajan tyynesti olla.