Jätätys

sisäinen kelloni
on jossain parin vuoden takaisessa alkusyksyssä

se todella jätättää 
 

Kahdeksan sivuseikkaa

Otan vastaan Lyrähtäneen kynättären haasteen. Kuvitan kahdeksan kulmaa minuun.

1. Kauan toivomani kamera lojuu lattialla enkä osaa tehdä sille mitään, enkä muista millaisia kuvia kuvittelin sillä ottavani.
2. Lueskellessani omia runojani saatan liikuttua kyyneliin.
3. Haluan kulkea Hercule Poirot'in jalanjäljissä pitkin Englantia.
4. Kykenen syömään marsipaania määrättömästi.
5. Minulla on 58 pikkupöksyt.
6. Haluaisin beigen Lada 1100n.
7. Saatan joutua opettelemaan ukulelen soittoa.
8. Uskon vielä rakkauteen.

Elo

Elokuussa.
Elo kuussa.
En uskonut hyiseen syksyyn.

Elo maassa.
Makuullaan hiukset takertuvat huurteiseen kiveykseen.
Raajat jähmettyvät rinnakkain.
Pää painaa sata jäistä kiloa.
Kohmeinen mieli tukkii tiehyet.
Suonissa virtaus viipyilee.
Seuraavaan kevääseen.

Elo tulee taas.
Elo uudessa kuussa.

Selin

tämän illan unelmista kaunein
saada kääntää sinulle selkä
   olla silti läsnä
      kaikin voimin

 tunnistaa ihosi huokaus
puhua sanoitta suoraan silmiin
painaa kourat korviesi peitoksi
  kuulla yhteinen olemassaolo

Maanantaiaamun ikkuna

Aamun yllättänyt auringonpaiste haalenee silmissä
alkaa sataa lunta
viivasuorana viimana vasemmalta oikealle
Ilma kellastuu
männyt taivuttelevat rivitanssin tahtiin vasemmalle     vasemmalle              vasemmalle
kunnes keltainen valo loppuu
Mäntyparat seisovat kohtisuorassa
väristelevät hämmentyneinä neulasiaan
Talven ensimmäinen lumisade on ohi