Arvaamaton lääkitys

jatkuva kohtaus
onnen sisällä tuska
sipaisee sielua

minulle itsesi myyt
toivon, tabletti
kerrallaan

virutamme
valkeennuksen hetken

- ravista ennen käyttöä

-

SATEENKAARI

KIHLAT

sanomme #Tahdon#
   koppalakkiselle,

   koleaääniselle,

   giljotiinin kokoiselle
jokaikisen hääpäivän aamuna

sinetöity ikuinen onni
     roikottaa päätään vallihaudan yllä

pidämme vuoroin vahtia
avoimessa oviaukossa:

           piinaa sinä minut,
               niin minä piinaan sinut

rupisten polviemme varassa vannomme, että
sokea, kuuro, tunnoton muuri
     on tyrmässä lojuvia unelmia korkeampi

vapaan tahdon
päättymätön vahtivuoro
ei irrota otetta

haarniska hiertää     
    askeleeni köpöttävät pienenevää ympyrää
-

LIPUTUSPÄIVÄ

eiliset rivissä

asennossa huominen

ajan ohimarssi

tarkistan kalenterin:
tänään ei liputeta

(miten ikävää)
-

EN TAHDO

saaren shamaani
 kaipaa,
        kutsuu,
  kerjää
aaltojen äänivallin takaa

merikotka peittää
siivillään auringon
haivenet, tuulen
pieksämät sanat
huuhtoutuvat mereen

       ennen kuin kuu ehtii rakentaa sillan

-

Päin päin

ajan kanssa taiteillaan
kun ei kaikkea saa kerralla

on kertaamista rajoitettava

Runoviikon aattoviikkona

Runoriemu iski minut
korkealle kanveesiin.
Suuni tuputtaa sanoja
kuvitelluille korville.

Lattiaan ja kattoon
piirtyvät kirjainjonot
kuvitelluille korville
ääneen ojennettuna.

Piirtyvät kirjainjonot
pakenevat ikkunoista,
ääneen ojennettuna
kohtaavat ohikulkijan.

Pakenevat ikkunoista
korkealle kanveesiin,
kohtaavat ohikulkijan.
Runoriemu iski minut.

-

Näkyvää

Sumeuden selkeys.
Ehkä.
Selkeä sumu.

Rauhoitun.

-

Yhdeksän vuotta jäänyt jälkeen

tunnin kuluttua
en irtoa sinusta

sähköiset sanomat empivät
puhelimen näytöllä
suuntaan ja toiseen
vaikka tiedän mitä ajattelet
mitä ajattelen

loppuunkuluneet sanat
kuuluvat
uudesti


-

Haaveen jatke

tyynysi nukkuu
varttani vasten
nuuhkin pölyä
joka laskeutui vatsallesi
hetkenä, jolloin
olit ikuisesti
enkä enempää vaadi

-

Kuukle-runoutta vol. 5

Ikävä

ikävä runo
ikävä sua
ikävässä paikassa
ikävästä kertovia runoja
ikävöidä ruotsiksi
ikävöin sinua
-

Odotus

odotusarvo
odotusajan palkka
odottaa englanniksi
odottavan aika on pitkä
odotin pitkän illan
odotin kauan
-

Vihdoin

vihdoin
vihdoinkin
vihdoin vapaa
vihdoin vihdoin
vihdoin
vihdoinkin hyvä olo
-

Kiroileva nainen

Jumalauta.

Oman elämänsä masokisti

ahtautuu tiukkaan paikkaan

Menneisyyden jalka 

potkii jälkiään 

arimpaan

Mustelmat kirkastuvat

onnistumisen tuskasta;

itseään ei tahdo uskoa

kritiikin kuvaksi

Mustaa valkoisella: 5

Jumalauta.

-

En tahdo

suuren saaren shamaani
kaipaa,
       kutsuu,
kerjää
aallokon äänivallin takaa

merikotka peittää
siivillään auringon
haivenet, tuulen
pieksämät sanat

huuhtoutuvat mereen

ennen kuin kuu ehtii rakentaa sillan

-

Kunpa en haluaisi

haluamatta

särkee mieltä

olla ilman

   mielessään

jos vielä lakkaisi sykyttämästä

                         syöksyhampaan sydän

Liputuspäivä

eiliset rivissä, 

         asennossa, 

         tanassa 

ajan ohimarssi

montako kierrosta huomiseen?

tarkistan kalenterista:

tänään ei liputeta

eniten ikävä

-

Välittä mistä

kaikkioma
nyttässä
       eieilen, eihuomenna,
           eiedesennenjälkeenkukonlaulun

vaatimattomatjalatristissä
käsivarretpitkinomaapintaa
kuulokeskelläpäänoikeaapuolta

mahdollisuuksientori
luovutustaisteltutanner
tömisee

voittomarginaalissa
omanakaikki
oma isuus

(sanoilla ei ole väliä - teoilla on)

-

Toisen silmin

Näkisitkö tuon puun samoin kuin minä,
rakkauden antamat näkysi
puolisalaa heräävät ajatuksiisi,
kuuntele,
siivet löytyivät melkein itsestään
ottavat tulta niin helvetisti

veneet odottavat,
jokin minussa kirkastuu, jokin minussa muuttuu kauniiksi
tuoksut, hyväilyt,
hetki puristuksessa
oranssinkeltainen uusi näkymä
uskoa, uskoa jumalattomasti
vedenalaisia tulia

aamutuulessa en nukkunut ollenkaan
jos nousen, jos liikahdan kaikkineni
se riittää täysin

kannat minua tällä levähdyspaikalla
kyse on juhlien juhlasta,
missä tähdet toivottavat hyvää yötä

otin soittimeni ja runoilin
sanoja on paljon, yksi kutakin
on muistettava, on unohdettava
kaksi sävyä jää,
niitten välistä menen

meri hengähtäisi,
tuuli petaa päivän
olet kuut ja auringot, ne menevät sinussa sisäkkäin,
muuttuvat runoksi

jossakin uudessa pitelemättä mistään kiinni
lähestymme samaa kohtaa

onneksi kuuntelin
ei tietä tarvitse valita

-

Aamun aika

Käytin varhaiset tunnit mielikuviin

Aion jatkaa aamuani

herätä

-

Pitämistä

aavistuksen jälkeen

sanoit minulle 'paljon'

seisahduin sanattomaksi

sisälläni sykki

merkitset sen muistiisi

-