Uskomuksis muksis...

Uskon yksinelämiseen. Kymmenen vuotta sitten  luulin yksinelämisen olevan mahdollinen mutta tilapäinen ilmiö. Kolmekymmentä vuotta sitten en olisi uskonut, että jonain päivänä elän yksin. Neljäkymmentä vuotta sitten en olisi uskonut löytäväni elämäni miestä, luulin eläväni vanhanpiian elämän. Viisikymmentä vuotta sitten minusta ei ollut miettimään uskomisia.

Viisikymmentä vuotta sitten lauloin virsiä yläkerran rappusilla. Neljäkymmentä vuotta sitten luulin, etten osaa laulaa. Kolmekymmentä vuotta sitten luulin, että säveltapailun opettajani erehtyi luulemaan, että osaan laulaa. Kymmenen vuotta sitten uskoin olevani laulurivistön heikoin lenkki. Nyt vain laulan.

Kymmenen vuotta sitten mietin koko ajan mahaa. Kolmekymmentä vuotta sitten luulin, että minun pitää laihduttaa. Neljäkymmentä vuotta sitten luulin olevani lihava. Olen jälleen kokoiseni kuten viisikymmentä vuotta sitten.

Viisikymmentä vuotta sitten uskoin isää ja äitiä - vaaria ja mummoakin. Neljäkymmentä vuotta sitten luulin, että kaikkiin auktoriteetteihin pitää uskoa. Kolmekymmentä vuotta sitten uskoin isää, äitiä ja miestäni. Kaksikymmentä vuotta sitten luulin, että miestäni ja esimiestäni on uskominen. Kymmenen vuotta sitten aloin uskoa elämään. Nyt uskon elämään, toivoon ja itseeni.


Viisikymmentä vuotta. Uskoa, toivoa ja rakkautta. Mikä niistä on suurin?! Uskon, että se on toivo. Ja luulen rakastamisenkin olevan.

Järjestysnumeroni

Sain tänään tietää olevani ihminen numero 2922026588. Se tuntuu hyvältä. Ainutlaatuiselta, mutta silti minua on vaikea erottaa kaikkien 10-numeroisten lukujen joukosta. Ylpeästi olen nainen nro 2922026588. 

2 Minua on rakastettu täydestä sydämestä kaksi kertaa. Kertaa kaksi. Ja vielä kaksi kertaa.
9 Totuin koulussa yhdeksikköön. Silti se oli minulle vain. Jotain mitätöntä. Riittämätöntä. Minulle. Ja muille.
2 Haluaisin sanoa: "Vain kahta kiihkeästi halajan." Olisinpa niin kiitollinen.
2 Kaksi kullanruskeaa samettiverhoa odottaa oven suuhun asettumista. Takahuoneen oven.
0 Nolla aloittaa. Nolla pyörähtää ympäri. Nolla sulkee sisäänsä.
2 Toinen soutaa, toinen pitää perää. Keskellä selkää vaihdetaan päitä. Rantaan on onnellisesti matkaa.
6 La Luna. Kuu.Si!
58 Vaikka olisi ollut valinnanvapaus, olisin silti valinnut syntymävuodekseni tämän, 1958.
8 Raakkel saa odottaa kahdeksan vuotta, ennusti kummitätini jo vuosia sitten.

Se olen miä. Nro 2922026588.

Ollen

Olen...

kirjakaupan myyjätär
Kainuun lausuja
Siskonpäiväsisko
ystävä
kaukoäiti
vuokralainen
blogin pitäjä
luovan kirjoittamisen opettaja
vastavalmistunut kirjallisuusterapiaohjaaja
Kynätär
Tanelin kanta-asiakas
lenkkikaveri
yksineläjä
työmatkapyöräilijä
kuuntelija, olkapää, jakaja
kummitätin ystävä
sukankutoja, huoneentaulun kirjailija, nappikoruilija
Mantelipuutaloilija
yhdysyhdyssanafriikki
kuunneltava, päänriiputtaja, jaettava
lukupiirin vetäjä
keski-ikäinen kulttuurin suurkuluttaja
televisioton eläjä
ortodoksikuoron laulaja
monenlainen entinen
entinen monessa suhteessa

vai olenko...

Olematta

lähde
- lähde ja tule
kuperkeikkoja unessa, ja kypäräpäät
vatsakipu, kuumakylmä hiki
Samla mammas manna, Rajakatu ja isän vanha punaruudullinen flanellipaita
äiti, joka imuroi neulaset lattialta
tytär, joka tuntee minut
säärystinlangat
sukat Kosti Siroselle
Siskonpäivät, Nurmes ja Alvar Aalto
Johnny Cash/ Solitary man - Tarya NoCash
Maan vuotuinen kiertoliike seinään kiinnitettynä
rahapuun yllättävä kasvu
keskuslämmityksen tukkeamat nenätiehyet
väliovi, jota on odotettu 10 kuukautta, eikä odotus pääty?
Miika Nousiainen ja Tehtaan varjossa
kynttilä ja aamutee
'kummi'tädin kantavat sanat

Sanojeni seassa. Odotan.
Olen. Olematon.
Annan luvan. Saamatta aikaan.

Ullakko on tyhjillään, tietämätön.

Eilisen tähtihetket

22.10.2011
Omatekemä makkarakiusaus
Mocchachino työpäivän jälkeen
L:n kahden tunnin puhelu
Tietoisuus huomisesta vapaapäivästä

22.10.2010
E:n soitto
EM:n tarjoama Cafe Oriental
Lautassessio (myönteisiä adjektiiveja) Luovin yläkertalaisten kanssa
Loman alku

22.10.2009
Punaviini
Lukupiirikirjoitukset
Lauluharkat

22.10.2008
Leevin biisit lenkkimusana
Dioista tehdyt lasten kuvat
E:n soitto

22.10.2007
Palaveri T:n kanssa
Fysioterapia
Iltalenkki

Lokakuiset tähtihetket ovat arkista vaatimattomuutta.

Sylittömät

Tiedänhän minä, että monet sylittömät nukkuvat joka yö sylin vieressä: Vierivieressä, sadankuudenkymmenen sentin sisässä, kaksi kaipaavaa syliä. Syli saattaa olla ihan selän takana. Selän, joka ei käänny. Syli ei leviä vieressäolijan tulla.
Syliin, joka aiemmin kutsui syliinsä, houkutti suorastaan, ei enää mahdu. Lähellä, saatavilla oleva syli huokaa ja työntää luotaan. Siihen syliin mahtuvat vain omat ristiinnaulitut kädet.

Miksi sylit, jotka haluaisivat toisiaan, eivät satu saman katon alle, samalle sohvalle, samaan sänkyyn... Sylit etsivät toisiaan, kuvittelevat, uskovat, että se syli, joka on juuri minulle tarkoitettu, minulle kuin mittatilauksena tehty, on jossain. Jossain toisaalla. Löytämistä vaille. Syliin saapumista odottamassa.

Sattu.... ma....

Kaikkien sattumien isä, Paul Auster. Näytti sattumat ja niiden summat. 'Sattuman soittoa'...

Kaikkien sattumien äiti, Elämä itse.

Ei anna minun unohtaa, että sattuma paitsi soittaa, ja laulaa...
Se lurittelee, lirkuttelee,
huhuilee ja huutaa...
hikottelee ja öykkii...

Supisee suloisia valheitaan huulet korvannipukkaa hipaisten...
Otsaluun viertä hiertäen havahduttaa totisen paikan eteen...

Sattuma suorasukaisesti antaa ymmärtää, ettei anna, vaikka ymmärtäisi.
Vaikka minäkin ymmärtäisin ytimiin asti.

Ymmärrys täräyttää kumoon joka kerta, kun elämän mielikuvitus yltää yli omani... 
Alan hätäillä seuraavaa sattuman väliintuloa... jota en pysty ennakoimaan...
Ja hetkellä, kun se hypähtää eteen, on päivänselvää...
koko matka tähän saakka...

Ei yhtään mutkaa eikä risteystä, jonka tarkoitus jäisi epäselväksi.
Arvoituksia ei jää ratkaisematta. Ei yksikään miksi.

Sattuma satuttaa. Vihloo. Viiltää. Kun en osannut arvata, vaikka olisi pitänyt. Että saan sen mitä toivon... kivuliaasti, kaltoin...
Voi hyvä Elämä! Millaisina palasina sinut saan... Sattuu...
Elämä viipaloi, kuutioi ja raastaa kohtaukset - en sano kohtalon! - niin hiuksenhienolla terällä, että sormenpää säästyy juuri ja juuri... ja jo sekin tekee kipeää...

Henkinen verenhukka uhkaa... Asenteen anemia saa perääntymään...
leikittelemään ajatuksella, että hylkäisin unelmani... eikä se leikki huvita...
Se sattuu...

Kyynelkanaviin koskee...
Sumun taakse näkyvyys on huono...
Kotka, Rankki, ohutta yläpilveä...
Kajaani, Tässä ja nyt, navakkaa luoteistuulta, ohi ja yli kiiruhtavaa pilvilauttaa...
Räntäsadevaroitus.

Tämä paine on niin matala etten yletä...

Aamun rakastajatar

Rakastan aamua.
Rakastan aamua pitkään. Aamun hitaus viettelee minut.
Rakastan aamua kiihkeästi enkä edes huomaa. Unohdun olemaan aamussa.
Rakastan aamua vimmatusti, kuuroin korvin niin pitkään, ettei mitään muuta. Antaudun aamulle.
Olen aamun rakastajatar.

Rakastan aamua, kun tajuntaani raottuu hiusmurtumanmittainen kuultava aukeama.
Rakastan aamua heti huomattuani sen.
Rakastan aamua sitä enemmän, mitä aiemmin siihen havahdun.
Rakastan aamua sitä uskollisemmin, mitä vähemmän se minulta vaatii.
Aamu on minun rakastajani.

Aamu rakastaa minun haaveitani.
Aamu antaa minulle kaiken.
Aamu tuntee kaikki kysymykset, kirkastaa vastaukset kuuluvalla äänellä, niin hiljaa, että se on täysin selvää.
Aamu on minun.
Aamu ja minä.
Aamuminä.
Rakkaani.

Vetää läpi

kuljen soputeltta ympärilläni
olen neljän seinän sisällä
    seinät harson ohutta villaa
                             eikä kukaan huomaa

hymyilen ohikulkijoille
     näkymättömistä ikkunaluukuista
huikkaan jotain huomattavaa

  seinän vierukset ovat surusta raskaana
      lohduttavat puheenpielet itselle syntymättä

ollapa paljaana taivaan alla
Jupiterin kuukatraan kirkkaudessa
ilman suojaa ja sijaa
       kupeet kivistävinä
                        ehjänä
                         kepeyttään elossa

- - -  

talossani käy veto
                    veto sisään
                    veto ulos

se ulottuu minun sisimpääni
        venyttäen viivani muodottomaksi

        katto korahtelee yksinäisyyttään
          riepoen sieluani sisuksia myöten sataan suuntaan
                                                             eikä mihinkään

Neiti, saisinko yhden ihanan illan!?

Tässä kuittinne, olkaa hyvä!

1 C'est la vie
1,5 tanssia Humalainen parisuhdekonflikti
1 Black velvet
2 tanssia Höyhenenkevyt rumpukompilla
1 kehu (ulkoasu)
1 punainen Marlboro
2 tanssia Perinteinen pyörähdyksin molempiin suuntiin perinteisin kysymyksin
1 löytynyt kantalappu
1 Whenever wherever
1 kehu (laulu)
2 tanssia Perinteinen kevein kuvioin ja puhein
1 duetto Mysteriet
1 kohtaaminen Juna
1 tyhjä lupaus Läikytetty lonkero
1 Hyvää puuta
1 kehu (laulun tulkinta)
2 tanssia Näyttelijä
1 kohtaaminen Kirjakauppa
2 tanssia Tähtisilmät
1 kadonnut kantalappu
1 nokkeluuksia sanasta 'kanta'
2 tanssia Tähtisilmät
2 tanssia Perinteinen erityiskeikutuksin
1 Illalla illalla
2 tanssia Tähtisilmät
1 viimeinen "valssi " Tähtisilmät


Jatko eri kuitille, kiitos.

Kuunpimennys

kuu kiertää kuin karuselli

kesä - heinä - elo - syys
talvi
kesä - heinä - elo - syys
talvi
kesä - heinä - elo...

kuinka monta kuunkiertoa
kuinka monta täyttä ympyrää
vajavaista avaruutta

vielä

tämä tivoli vie minulta hengen

.

kuu valuu silmistä

saa sielun kelmeäksi

sormet ja varpaat kutistumaan tyngiksi

en voi enää kurkottaa kattojen ylle

korkeammalle kaikkea kipeää

ei enää metriäkään

jään virumaan

viiltohaavoja varpaissa

kädet kohmeessa

korvat karrella

silmät savusta sumeina

- sinäkin jäät

kunnes ensi kuun kamaralla

valloitan horisontin

värjään valonsäteet valkoisiksi, vereviksi,

viisaammaksi kuin tämä yö

-

Kuun sininen yösoitto

tuudittaa mielen

lempeään keinuunsa,

puhdistaa polun,

antaa ajan olla,

tulla ja mennä.

Ota se vastaan.

Elä se.

Päästä se pois.

Anna ajan tyynesti olla.

yks-nolla-kaks

1  selkä suorana yksin elämän edessä
1  elettävissä yksi ikioma elämä
0  tyhjä on huikein lähtöpiste, ja haikein
2  kahden pisteen välinen sateenkaari täyttää toiveet
0  nollat saavat pyöristettyä monet yksinäiset
1  yksikin hetki voi muuttaa
1  yhteenkietoutuneina elämänlangat, rusettinauhat, napit ja lävet ja vetoketjut

Tämä päivä. Minulle määrätty. Määrältään täysi. Kuin satakaksi. Kun katson huomenna tänne päin.