sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Giftdoktorn

Herätessä on puutunut ja haluton olo
Jäät lähtivät tänään merenselältä
Pistäisin ne taskuuni ja illalla imeskelisin niistä meren ja kaukaisten kaupunkien makua

En sittenkään taida tappaa häntä
Olen kuin uudelleen syntynyt, vaikka tiedän elämäni rajallisuuden

Ei kiinnosta
Törkeää
Mutta vain tietyn ajan

Mihin me tarvitaan runoa?
Kello on kaksi iltapäivällä
No mutta miksi te luulette, että teidät on kutsuttu koolle?
Vuoristorataa oli vaikea saada pystyyn

En ole koskaan toipunut mistään

Ota päiväkirja esiin joka aamu sen jälkeen, kun olet noussut ylös,
ja yritä kunnioittaa kaikkia tunteja ja kellonlyöntejä.


(Kirjapörssiin pakotettuna)

Kesäajanotto

Tunti on otettu minulta pois,
olisin tarvinnut sen
toipuakseni eilisistä,
siitä mikä tapahtuu.

Olisin tarvinnut sen,
sormin laskettavat minuutit.
Siitä mikä tapahtuu,
ei selviä hetkessä.

Sormin laskettavat minuutit
yksityisesti yksi kerrallaan.
Ei selviä hetkessä
tarkoituksista.

Yksityisesti yksi kerrallaan
toipuakseni eilisistä
tarkoituksista
tunti on otettu minulta pois.

-

torstai 27. maaliskuuta 2014

Kiven vierähdys

kylkeeni kaivautunut
rosoinen kivenmurikka
paikoillaan
vaikka itkin ja itkin

hivutan sormiani väkisin
luihin ja ytimiin
natisee, rutisee, repeää
vereslihalle

nostan kädet ylös
kivinen möykky valahtaa
istun sen päälle
kaikin voimin
käännyn

silitän oikeaa kättäni
jonka kevyt valo vierii
kohti sydäntä

-




En saa selvää

Yhtä ja toista tapahtunutta

Kohtaan
  liityn
   näen yhdessä

Sivulla hahmotan epäselviä merkintöjä

Mitä lukisin siitä?

-

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Toisiamme en tunne

Mulla on pieni ongelma
- anteeksi mitä, mitä sanoit?

Hämmästytän itseni näillä ajatuksilla

Mitä mitä?

Mitä?

Ei mitään sanottavaa

Suurin sanottava on
mitä mitä

Haluat alkaa harrastaa moniajoa
- eikö tässä ole jo monta ohjelmaa menossa?

Mitä?

Mulla on hullun paperit
Kuinka tähän on tultu?

Tuskin kuitenkaan elämänmittainen tulkinta,
vain hetkellinen hetki, ajatus
Pitää käydä hankkimassa antennijohto

Elämäsi suurin päivä,
viimeiset sanat:
olen hämmentynyt

-

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Palautetta

Sanasi kyyneleet
valuttavat 
vuolasta suolavettä 
poskipäilleni

Kun koskettaa,
koskettaa

-

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Sapokan rannalla - ihan polvillaan

Elämä näyttää

Kaikkea en saa
Miten paljon saankaan!

Kun ei tapahdu, ihmettelen 
Kun tapahtuu, ihmettelen enemmän 

Meren rannalla sen näen

             Elämä alkaa koolla 
             Koo niinkuin kiitollisuus 

Tarvitsen, mitä saan
             Kaiken koosta

-. 


sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Naistenpäivänä tervehditty

Oi, te ihanat naiset
Runomeren rannalla!

On onni ja etuoikeus kuulla,
mitä kynistänne vuodatatte.
Naisellinen etuoikeus.

Se meillä on toisillemme,
toisistamme.
Oikeus olla läsnä,
omana itsenä,
sanoinemme kaikkinemme.

Kiitos voimasta,
jota jaatte!

-

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Kierteestä pois

Kierrän kehää
olen jossain tärkeässä,
            oksennuksessani

Yökkimisliike jatkuu vaikka pää tuntuu tyhjältä
tai haluaisin niin
                    tyhjän pään

En jaksa lisää kipeää,
hylkäänkö
       hylkäämisen kierteen

Olenko turvassa,
  kun pidät minusta kiinni,
kerjään ääneni
ulkopuolelta

Ehtisin hylätä
      mutta pelkään
               pelätä

Voltti eteenpäin kerien
  osaamatta
     liu'un tuntematta
       sinua
         kohti
          itseäni

-

perjantai 7. maaliskuuta 2014

Mieheni

Hän se oli.
Sen uskoo vasta itse koettuaan.
Nyt on vähän sama tilanne: lumikiteet sulavat oksasta.
Mutta veri sykkii jossain kohtaa valtimoa tai kaulakuopassa.
Soitan sinulle huomenna kahdeltatoista.
Rakastaja ei ole henkilöhahmo vaan oikea mies.
Tyyli on onneksi erilainen,
että on hyvä olla,
että on hyvä olla tässä sylissä.

(Varkaissa Laurensilla)


-

Kuukle-runoutta suoraan silmiin

Kaiken antanut
kaiken nähnyt

Kaiken takana on nainen

Kaiken kauniin rinnalla
kaiken jälkeen olet kaunis
kaiken sulle antaisin
kaiken sen jälkeen

-

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Arjen politiikkaa

Siitä on lähdettävä,
että tähän on tultu.
Istun kuin istunkin
juuri tässä ja nyt.

Että tähän on tultu,
se hämmästyttää minua
juuri tässä ja nyt.
Istun omin voimin.

Se hämmästyttää minua,
pohjia myöten.
Istun omin voimin
kevyesti mutta tanakasti.

Pohjia myöten
istun kuin istunkin
kevyesti mutta tanakasti.
Siitä on lähdettävä.

-