torstai 25. heinäkuuta 2013

Kosken äärtä

Koski kuljettaa kyynellauttoja
Vahva, vakava vesi ylittää
                                  estoitta kivikot
Loputon virta vuotaa ohi silmien,
                       ei kuivu

Sisukseni valuvat
myötätunnosta alaluomille
Väistelen niiden lasinkirkkautta,
      kierrän kuin kivet

Kohise, koski, ulottuviltani

Vaaran vaaksa venyy kosken mittaiseksi,
                                       kipeäksi halukseni

Yhtäkkiä ymmärrän
kaikkia lettipäisiä neitokaisia,
                      jotka Suomi-Filmeissä
      katsoivat kosken lopulliseksi lohdukseen

Suruni seuraa heidän suruaan

-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti