aurinko, tuuli ja vaakasuora vesi
tilaa kallistaa päätä kaislojen kuhinan puoleen
jospa se siellä lymyilisi
elämäni seuraava tarkoitus
koukistaisin polviani
kumartuisin
astuisin aikomiani askelia apilapellon laitaan,
missä on minun keinulleni koti
elämä kuin vastapesty pellava,
joka tuntuu iholla
-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti