torstai 6. joulukuuta 2012

Itsenäisiä pakkastankoja

Itsenäisenä
päivänä olen hiljaa
Hidastan aikaa
Kuuntelen kauemmas kuin
silmän säde ulottuu
-

Pakkanen palaa
Kirkastaa ajan olon
Puree pimeän
illan hännästä puolet
Laskee valon vapauteen
-

Sammunut lyhty
ei valaise päivää, ei
yötä, ei kulkusuuntaa
Se on sytytettävä
tai luotettava itseen
-

Perustan pienen
laivueen pelastamaan
minut ja sinut
saman majakan valoon
syvän meren syleilyyn
-

Riite ja lumi
vannoivat kylmän valan
Panivat peiton
pimeän päänmenoksi,
talven tuliaisiksi
-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti