torstai 28. kesäkuuta 2012

Al hullah!

Hullahtavat ajatukset
lymyilevät pitsiverhojen takana.

Sallisinpa vienon vaaleanpunaisen ja tulisen oranssin
törmätä täyttä haipakkaa
keskelle rintakehää roihuksi,
poskille rivakaksi punaksi,
mandoliinin soitoksi korvan juureen.

Olen varautunut hullahduksiin
heittääntyneenä tyynykasaan,
turvaan.

Naarmut, närästykset, nipistykset,
kutinat, kitkat, havahdukset,
mustelmat, harhat, huimaukset...

En pelkää teitä!

-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti