Kesken juhlan pilkisti pikkuruikkuinen herra M
- siis herra Masennus, aivan oikein veikattu -
hartioiden takaa kohti kirvelevää silmäkulmaa
ja valisti kasvonsa minun puoleeni.
Olin vajoamassa polvilleni.
Talkootoverini toi terveisiä työmaalta,
postikortin!
Keltaisen kortin kuvassa lukee:
"Ihanalle ihmiselle!"
Päälle liimattuna ylimääräinen "priority" -merkki.
Taakse on kirjoitettu hämmentävän koukeroisella mustalla tussilla:
" Tarjalle iso kiitos
eräältä juhannusviikon
asiakkaalta, jolle myit
3 pokkaria suosituksin.
Lämmintä kesän jatkoa
t: Juho"
Hetkeä myöhemmin
istuin kuuntelemassa
Fernando Pessoan runoja
elävän nuoren miehen hahmossa.
He häikäisivät minut hallelujiin!
Hiljaisen hetken aikana
valahdin polvilleni,
mieleeni kuvittuneen
liekehtivän tuohuksen eteen.
Mitä väliä vaikkeivät polvet kanna?!
-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti