sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Tilantajuissaan

       Illuusioiden helmoista haluaisi pidellä kiinni,
                                                   että eläisi edes ne.
       Jos ei kokonaista unelmaa voi saavuttaa,
                                                   voi kuvitella elämänsä epätodeksi.

Keskittyminen muuhun kuin odottamiseen, haaveiluun, saa unohtamaan tilan tyhjäksi.
Unohtaminen tekee tilaa. Olen lahjakas unohtaja.

Siirrän itseni tähän hetkeen. Reaalionneen. Olen kuin en olisikaan. Muualla kuin tässä nyt.

Olen raivannut tilaa tuloille.

Sydänosastonhoitaja on ollut ahkerana.
Eteisen ikkuna on seinän levyinen, menneet kuvat ja kalut on kadotettu, kammio kumisee typötyhjyyttään.
Tila on valoa täynnä.
Portti ja ovet on remmottu syrjään, tulemista varten
                     tilaa on
                     tilaa mennä
                     tilaa tulla...
               
-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti